tiistai 16. helmikuuta 2016

Katso video!
YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi herättelee Tampereen Hatanpään lukiolaisia kesätyön hakuun Good Morning Vietnam -elokuvasta tuttuun tapaan ja kertoo myös, kuinka koulupojasta kasvoi rakennusalan ammattilainen.



 

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

MITEN LÖYDÄN MINULLE SOPIVAN ALAN?

     Yhteishaku on jännittävä paikka. Se on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun suurin osa nuorista joutuu itse olemaan vastuussa tulevaisuudestaan. Vaikka siihen ollaan varauduttu jo pidemmän aikaa, tielle voi tulla monenlaisia esteitä, kuten epäröintiä tai mielen muuttamista. Miten siis voit olla varma, mikä on juuri sinun alasi? Tai entä jos mikään ei tunnu kiinnostavan?
     Netissä on monenlaisia hyviä testejä, jotka antavat suuntaa sinun persoonallisuudellesi sopivaan jatko-opiskelupaikkaan. On hyvä tutustua omiin vahvuuksiisi muidenkin, kuin läheistesi näkökulmasta. Nettitestit tuovat monelle lisää vaihtoehtoja, kun tieto eri työpaikoista on suppeaa. Monille ystävilleni testit ovat olleet suuri apu. 
     Aina nettitestit eivät tunnu antavan sopivaa vaihtoehtoa. Tällöin kannattaa kääntyä opinto-ohjaajan puheille. Kannattaa pohtia, miksi mikään ei tunnu kiinnostavan. Syynä voi olla esimerkiksi uuden pelko tai pelko siitä, että mukavalta tuntuva ala ei olisikaan se oikea. Olisi hyvä pohtia, onko sinulle parempi ammattikoulu vai lukio. Kiinnostavimpiin työtehtäviin kannattaa tutustua kunnolla, jotta sopiva jatko-opintopaikka löytyisi. 
    Entä jos olet jo ammattikoulussa tai lukiossa, mutta opiskelupaikka ei ole oikea? Ei kannata jäädä opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta. Vaikka olisit jo yhteishaussa valinnut paikan ja opiskelet nyt valinnassasi, mikään ei ole lukkoon lyötyä. Keskustele opinto-ohjaajasi ja opettajasi kanssa. Seuraavassa yhteishaussa voit varmasti valita sopivammalta tuntuvan vaihtoehdon. Kannattaa kuitenkin huomioida uuden mielenkiinnonkohteesi keskiarvoraja ja olla varma, että motivaatio pysyisi kyseisessä alassa. On ikävää opiskella paikassa, joka ei ole oikea. Kannattaa valita opiskelupaikka ensisijaisesti omaa tulevaisuuttasi ajatellen, eikä esimerkiksi ystävien mieltymysten mukaan. 
     Entä jos et päässyt sisään haluamaasi opiskelupaikkaan? Se, ettei pääse sisään ensimmäisessä yhteishaussa ei ole harvinaista. Vaikka olo saattaa olla kurja ja pettynyt, ei missään nimessä kannata vaipua epätoivoon. Monissa paikoissa vaatimukset ovat suuria ja sisäänpääsy saattaa olla pienestä kiinni. Tutustu esimerkiksi kymppiluokkaan, jossa voit korottaa numeroitasi ja saada harkinta-aikaa. Peruutuspaikoille kannattaa hakea. Kannattaa myös löytää motivaatiota opiskella vielä yksi vuosi – unelmaopiskelupaikkasi vuoksi! 
     Olisi tärkeää tietää eri opiskelupaikkojen vaatimukset ja panostaa niihin. Jos haluat esimerkiksi rakennusalan puolelle, tekniseen työhön ja etenkin matematiikkaan pitäisi olla kiinnostusta ja niitä pitäisi myös opiskella. Tämä ei tarkoita sitä, että muilla oppiaineilla ei olisi väliä, sillä monissa paikoissa vaikuttaa myös lukuaineiden keskiarvo. Kannattaa pyrkiä pitämään sama linja kaikissa oppiaineissa ja hakea sekä ottaa vastaan apua, jos jokin oppiaine tuottaa hankaluuksia.
     Jos rakennus- ja kiinteistöpalveluala kiinnostaa sinua, voit tutustua siihen lisää nettisivuilla olevien videoidemme avulla http://themesta.net/ammatit/. Voit myös lukea rakennus- ja kiinteistöpalvelualasta kirjoittamani tekstin. Suosittelen tutustumaan alaan kunnolla, sillä se on suuri ja työllistää monen koulutusasteen osaajia.
     Yhteishaku on tärkeä päätös. Sitä ei kuitenkaan kannata stressata, sillä se on mahdollisuus toteuttaa omia tulevaisuudensuunnitelmiasi. Oikea opiskelupaikka löytyy varmasti ennemmin tai myöhemmin.

                         KIRA-ALALLE? 




Kuulin puhuttavan KIRA-alasta. Vai oliko se kiroilualasta?! Juttu jäi kaivelemaan ja selvitin sanan tarkoittavan Rakennus- ja kiinteistöpalvelualaa. Samalla selvisi myös, että siellä on duunia. Ainakin kiinteistönhoitajia ja insinöörejä haettiin hommin. Jos haluaisi KIRA-alan hommiin, niin pitäisi varmaan miettiä ensin koulutusasiat?  Koska koko alaa olisi vaikea perata, niin pysytään sitten kiinteistöhoitajassa ja insinöörissä.  

Kiinteistönhoitaja
     Näin lehti-ilmoituksen, jossa etsittiin kiinteistönhoitajaa, jolta edellytettiin alan koulutusta ja kerrottiin työtehtävien olevan liikekiinteistöjen kunnossapito-, ylläpito-, korjaus- ja huoltotehtäviä. Miten tällaiselle alalle sitten voi kouluttautua? 
     Kiinteistönhoitajan pitää suorittaa kiinteistöpalvelualan perustutkinto. Tämä tapahtuu siten, että valitset peruskoulun yhteydessä yhteishaussa alalle valmistavan ammattikoulun. Ammattikoulusta valmistut kiinteistönhoitajaksi kolmessa vuodessa. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto on alan ensimmäiseksi tutkinnoksi, jonka jälkeen osaamista voi päivittää ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon kautta.
     Minkälainen koulutus perustutkinnon kolmeen vuoteen sitten mahtuu? Koulutus alkaa yleensä ammattiaineiden lähiopetuksella, jossa opettajat ovat läsnä ja auttamassa koko koulupäivän ajan. Lisäksi pitää opiskella ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osia, kuten äikkää, matikkaa, yms. aineita. Työelämän edellyttämät työturvallisuuskorttikoulutuksetkin tulevat jossain kohtaa vastaan. 
Kun koulutus jatkuu, käytännön harjoitusten osuus kasvaa ja nuorta yritetään opastaa enemmän itsenäiseen työskentelyyn. Tässä vaiheessa oppilaille annetaan enemmän vastuuta ja heidän oletetaan tietävän tarpeeksi pystyäkseen tekemään tiettyjä käytännön asioita yksin. Eli käytännössä opiskelijat lempataan yrityksiin työssäoppimaan.
     Kun koulutus on ohi, valmistut kiinteistönhoitajaksi. Tällöin voi hakea töihin ja olla vastuussa kiinteistöjen kunnossapidosta. Kiinteistönhoitajien omasta mielestä työ on mielenkiintoista ja mukavaa, mutta tarpeeksi haastavaa. Yleinen mielipide on, että kiinteistönhoitajat ovat todella tärkeitä, ja heille on aina tarvetta!

Insinööri
     Selvitin, että insinööriksi pääsy vaatii takataskuun lukion päästötodistuksen tai alan ammatillisen perustutkinnon. Lisäksi pitäisi osata sopivasti matematiikkaa ja fysiikkaa, jotta selviää ammattikorkeakoulun pääsykokeista.
Sisään päästyään insinööriopiskelijan AMK-opinnot kestävät noin neljä vuotta. Tuona aikana ammattikorkeakoulu kouluttaa opiskelijalle yleisiä aineita, ammattiaineita ja teettää opinnäytetyön.
     Insinööriksi kouluttautumisessa myös työharjoittelulla ja kesätöillä on tärkeä rooli. Työharjoittelu kestää suunnilleen 20 opintoviikkoa ja kesätöissä ollaan yleensä kesät koko opiskeluaikana. Harjoittelupaikkoja insinööriopiskelijoille piisaa ja suuret rakennusurakoitsijat ottavat mielellään harjoittelijoita opetettavaksi alan tehtäviin.
    Insinööri tarvitsee työssään oma-aloitteisuutta, ongelmanratkaisukykyä ja hyviä sosiaalisia taitoja. Myös taloudellinen ajattelu ja tekninen osaaminen ovat tärkeitä insinöörin työssä.
Rakennus- ja kiinteistöpalvelualalla insinööri voi suuntautua rakennustekniikkaan, maa- ja vesirakennustekniikkaan, talotekniikkaan, sähkötekniikkaan, maanmittaustekniikkaan, materiaali- ja pintakäsittelytekniikkaan ja ympäristöteknologiaan. Valmistuttuaan Insinöörit työskentelevät lähinnä työnjohdon ja suunnittelun tehtävissä.

     Rakennus- ja kiinteistöpalveluala ja on suuri työllistäjä, joten jos unelmaduunisi liittyy siihen, kannattaa alan koulutuksiin tutustua heti, mikäli et ole vielä jo tutustunut. 
     Minusta KIRA-ala sopii ihmisille, jotka ovat sosiaalisia ja joilla on käytännön osaaminen hallussa. Myös innostus tekemisestään, sekä positiivinen asenne kuuluvat osaavalle ja rautaiselle ammattilaiselle! 

                          MIKÄ IHMEEN KIRA-ALA?

     


     Mieti ympäröivää maailmaa. Kenen voimin koditkoulut, kaupat ja kadut on tehty ja pidetty kunnossa?  Ympärillämme olevasta rakennetusta ympäristöstä vastaa Rakennus- ja kiinteistöpalveluala eli KIRA-ala, joka työllistää yli 500 000 henkilöä. KIRA-ala on maamme eniten työllistävä toimiala ja sillä työskentelee osaajia kaikilta koulutusasteiltaAlan tt ovat monipuolisia ja niissä näkee kättensä jäljet. Myös erikoistumis- ja etenemismahdollisuudet uralla ovat alalla hyvät.

   Vaikka KIRA-alalla ammatillisia vaihtoehtoja on lukemattomia, niin muutamat alalletulotutkinnot kannattaa nostaa esiin. Ammattikoulustalalle valmistuvat esimerkiksi talonrakentajatpintakäsittelijät, maanrakentajat, viherrakentajat, sähköasentajat, lvi-asentajat ja kiinteistönhoitajatAmmattikorkeakoulusta alalle tulevat lähtökohtaisesti rakennusinsinöörit, rakennusarkkitehdit ja rakennusmestarit. Myös restonomit ja tradenomit löytävät alalta töitä.
Yliopistosta alan töihin tulevat esimerkiksi diplomi-insinöörit ja arkkitehdit.

    
Kun alalla pääsee alkuun, työtehtävissä voi pikkuhiljaa erikoistua. Voit esimerkiksi olla kiinteistösihteerinä työskentelevä tradenomi, josta tulee isännöinnin ammattitutkinnon suorittamalla isännöitsijä. Voit aloittaa siivoojana ja pätevöityä työn ohessa siivoustyöohjaajaksi. Ammatillisella puolella erikoistuminen tarkoitta yleensä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittamista.

Korkea-asteella on reittejä alemmasta korkeakoulututkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon ja aina tohtoritasolle saakka.

Lähemmin toimialaa tarkasteltaessa kiinteistöpalvelut pitävät sisällään rakennuksen koko elinkaareen liittyvät ylläpito-, käyttäjä- ja tukipalvelutRakentaminen on uudis- ja korjausrakentamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennusalalla luodaan uutta ja korjataan vanhaa. Kiinteistöpalvelualalla ylläpidetään ja huolletaan jo rakennettuja tiloja.
Lisäksi maarakentaminen on maanteiden, katujen, siltojen ja yms. infra-rakenteiden toteuttamista. Sekä talonrakennukseen, että maarakentamiseen liittyy kiinteästi myös rakennustuoteteollisuus, joka valmistaa tarvittavat rakennusmateriaalit.

KIRA-ala on ennen kaikkea monien eri ammattilaisten reilua yhteispeliä, periaatteella - asialliset hommat hoidetaan.

Itselleni KIRA-ala tuntui aluksi etäiseltä ja jopa vaikealta ymmärtää. Toivottavasti sinä pääset tämän luettuasi jyvälle kokonaisuudesta helpomminJa jos jokin jäi vaivaamaan, niin lisää tietoa aiheesta löydät Internetistä themesta.net sivulta.

KIRA-ala vaikuttaa kaikkialla ympärillämme!